Sylvistä otettiin noin kuukausi sitten ne kaularankaröntgenit Seinäjoella Rintasalon toimesta joka totesi ettei siinä ole rakenteellisesti mitään vikaa.
Siispä uudelleen Jaana-Kaisalle joka uskalsi nyt hyvillä mielin hoitaa koiran kokonaan. Keskittyi niskaan joka on suurella todennäköisyydellä ongelmien lähtöpiste. Sai kauan hoitaa ja tehdä töitä ennen kuin lähti lukot aukeamaan.
Hoidon jälkeen Sylvi alkasi ravaamaan suorassa ja oli paljon ryhdikkäämmän ja pitempikaulaisen näköinen. Muutama viikko hoidosta hierottiin molemmat koirat, Aatu oli pysynyt ihan OK kunnossa vaikka nyt oli pitkä väli edellisestä hieronnasta.
Kolme viikkoa Jaana-Kaisan hoidon jälkeen (eli tänään) vein Sylvin uudelleen hoidettavaksi. Muutos oli suuri viime kertaan verrattuna, lukot samoissa paikoissa mutta nyt ne lähti aukeamaan paljon helpommin. Jaana-Kaisan mielestä pidetään nyt heti pidempi tauko hoidosta ja katsotaan miten se alkaa kestämään. Totesi myös että kyllä siitä vielä koira saadaan =) Huh.
22.-23.9. vietettiin viikonloppu Lapualla ja treenattiin pääasiassa raunioilla, tässä tekstissä olevat kuvat ovat rauniotreeneistä otetut ja ne on ottanut M. Alaluusua.
Suoritettiin myös hyväksytysti syyskuun alkupäivinä Pelastuskoiraliiton jälki peruskokeen päiväosuus (=noin kilometrin jälki jolla neljä esinettä joista kolme täytyy nostaa sekä jäljen päässä oleva maalimies).
Jäljen nosto, koiran pysäytys alkumatkassa ja ensimmäisen esineen nosto kuin oppikirjasta. Sen jälkeen hukattiin jälki kahdesti tai kolmesti. Tai ainakin minä ja suunnistaja hukattiin, koira ei todennäköisesti hukannut mutta aiheuttaa hieman ohjaajalle pään vaivaa kun alkaa pyörimään silloin tällöin ja suunnistajakin taisi hieman haukkoa henkeään kun kysyin että ollaanko me menossa mahdollisesti nyt samaan suuntaan kuin mistä tultiin :D Esine sieltä aina sitten jonkun matkan jälkeen nostetaan kun pyörimisen jälkeen uudelleen jälki nostetaan että tällä hetkellä kuvittelen sen saavan esineistä hajun ja koska on hyvin ilmavainuinen koira se sekoittaa pientä päätä kun on se ilmasta saatu haju mutta sitten on tämä jälkikin tässä seurattavana.
Lapualla treenattiin kerran myös jälkeä ja ajattelin että haluan merkatun jäljen että nään miten siinä oikeen pyöritään mutta se oli vihoviimeinen keino sitten ainakin tuommosilla krepeillä. Alkumatka meni ilmavainuisesti merkiltä toisella ja koira piti meitä todella kummallisina kun ei ollenkaan kehuta tai arvosteta tämmöistä loistavaa esineiden merkkaamista. Sitten löytyi ensimmäinen esine ja nenä tippui maahan, joskin hieman myös ne merkit haittasi koko matkan.
Viime sunnuntaina järjestettiin tokokisat meidän hallilla ja oltiin Sylvin kanssa avustavana koirakkona voittajaluokan paikalla makuussa kun niitä oli vain kaksi. Hyvin suoriutui, minä en vain mennyt piiloon kun ei olla sitä hirveästi treenattu.
Hakutreensissä keskitytään maalimiestyöskentelyyn, ilmaisuun ja ennen kaikkea palkkaan. Hieman erilaisia treenejä kuitenkin olen ottanut; raunioita, reagointia, pistoja, pelkkää ilmaisua...ettei käy koiralle tylsäksi. Ite oon tehnyt uuden sanan ja (yrittänyt tehdä) myös uuden vireen haukkuun ja hyväksi haukuksi on sen haukkumista sanottukin verrattuna aikasempaan.
Maalimiehet ovat nyt aktiivisia ja vahvistavat ilmasua heti kun koira löytää, sekä haukun jälkeen palkkaavat aktiivisesti leikkimällä. Katsotaan muutamat treenit mihin suuntaan tämä menee ja onko se se juttu mistä koira palkkaantuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti