Jälkikauden loppu.

Viimeisimmän jälkitreenin vuoksi sunnuntailta toivon että tämä vielä tästä sulaa eikä lisäänny vaikka ihanaa onkin kun on pakkasta ja lunta :)

Monta sataa metriä pitkä jälki, mutkia ja kulmaa, ojan ylitystä ja tien ylitys. Yksi esine noston jälkeen ja toinen jäljen päässä sekä varaloppuesine siitä vielä joidenkin kymmenien metrien päässä jos sattuu että viimeiseksi tarkoitettu ei jostain syystä nousekaan. Jäljen loppu oli tien ylityksen jälkeen muutamia metrejä metsän puolella.
Ja pimeällä mentiin.
Jäljen nosto hyvin sen jälkeen kun oli ensin lähtenyt takajäljelle päättäväisesti ja hyvin myös ensimmäinen esine, esineet tällä kertaa vessapaperihylsyjä (tavallisia, ei mitään huuhdottavia ;) ) ja viimeinen, varaloppuesine minun kännykän pussi. Sitten mentiin tasaisen varmasti hyvän matkaa kunnes aloin hieman epäilemään ja oudon ojan ylityksen jälkeen koira alkasi piippamaan ja pysähtyi ja olin varma että hukassa ollaan. Eikä mitään käsitystä missä. Tai missä jälki menee. Hetken pyörittiin metsässä ja koira kulki ja seurasi jotain mutta ei jäljestänyt sillä tavalla että jäljellä oltaisiin enää kertaakaan oltu.
Ja sitten tultiin hirven paskalle. Tai toivottavasti se oli hirven sitä.
Sitten oli vaan pakko ottaa koiralta valjaat pois ja lopettaa homma siihen. Kesti vielä hyvän aikaa ennen kuin löydettiin tielle ja aivan toisesta suunnasta tultiin metsästä ulos kuin mistä oltiin sinne menty ja missä auto oli. Saati jäljen loppu :D
Hyvin todennäköistä siis että se hukkaa jälkiä koska lähtee elukoitten tai tuoreempien jälkien matkaan. Siispä  seuraavaksi treenamaan harhajälkiä! Ja ehkä nyt opin kantamaan GPS:ää mukana ja merkkaamaan siihen jäljen tai jotakuta joka tietää missä jälki menee?!
Kävelin kuitenkin vielä sinne missä jälki ylittää tien ja loppuu että saisin koiralle jonkunlaisen onnistumisen. Koira oli vapaana ja ihan reagointitreeninä mentiin ilman mitään erillisiä työhönkäskysanoja. Lähti taas takajäljelle ensin ja teki hetken töitä, sitten löysi jäljen jatkon toiselta puolelta tietä, varsinaiseksi viimeiseksi tarkoitettu esine jäi mutta nosti minun kännykkäpussin, Sylvi tietää mitkä on tärkeitä esineitä nostaa ja mitkä eivät <3

Eli tarvitsen vielä palauttavan jäljen johon on hyvä tältä vuodelta lopettaa ennen kuin talvi saa kunnolla tulla :D

Aatu Suuri Saalistaja on havainnut saaliin

Maanantaina meillä oli hälytreenit joissa olin piiiiiitkästä aikaa mukana Sylvin kanssa. Monen kuukauden pelkkien ilmaisu ja maalimiestreenien jälkeen olipa ihanaa tehdä oikein kunnon hommia. Ja samaa mieltä oli Sylvi. Teki töitä liinassa ja vapaana, reagoi hajuihin ja reagoi voimakkaasti etsittävän hajuun, teki loistavan tyhjän alueen, nosti suunnistajan tiputtaman pienen lyijykynän paluumatkalla, makasi paikkamakuussa kun käskettiin odottamaan seuraavaa tehtävää...

Sylvin kohdalle ei tällä kertaa sattunut itse treenin aikana etsittävän löytö mutta kiltti eksyjä eksyi vielä uudelleen että Sylvikin sai sen nostaa :) Kun sai hajun lähti, sitten kuului kova joku huuto tai ääni koirasta kuin olisi satuttanut itsensä, suunnistajan kanssa katsottiin vain että liikkuuko se vielä jossain ja sielä se oli jo menossa maalimiehen luokse joka oli kiven juurella. Hyppäsi kivelle ja aloitti ilmasun. Ei yhtä tomerasti kun ilmasutreenissä mutta alotti kuitenkin ilman apuja ja ilman että lähti ensin tulemaan vastaan ja tarkistamaan että tulenko <3 Palkka oli minulla ja koira vain katsoi maalimiestä joka heitteli hetken Sylvin kanssa ja joka kerta koira vei maalimiehelle pallon takaisin vaikka voisi sen myös minulle tuoda. Jotta ei ole ihan hukkaan menneet ne maalimies ja ilmasutreenit :)

Eikä koirasta jälkeenpäin löytynyt minkäänlaisia loukkaantumisen merkkejä vaikka ääni säikäytti. 

Fiuuuu. Ja tämän jälkeen koira oli kuvaajan sylissä.

Eilen "kadotin" avaimeni matkalla autosta kotiovelle. Ja Sylvi etsimään. Sai tehdä ihan hyvän aikaa töitä mutta sitten löysi ja vielä toikin.

Aatulle sama juttu vähän myöhemmin, sai myös tehdä hyvän aikaa töitä ja merkkasi mutta Aatu ei ole nostajatyyppiä. Sanoin tuo ja sitten alkoi hirveä huuto avaimien ympärillä ja kello oli jo sen verran että naapuruston lapset oli ehkä jo nukkumassa. Hetken huutoa kuunneltuani totesin että se ei tule nostamaan avaimia ja niinpä vaihdoin avaimet hanskaan ja niin saatiin nostostakin onnistuminen illan päätteeksi :D