Kevätkö se sieltä jo

Tässä saisi jo kovasti aloitella jälkihommia kun lunta on tuskin ollenkaan, Sylppykin saisi sitä tehdä. 

19.2. käytiin kontrolli numero kakkosessa, silloin oli kuusi viikkoa leikkauksesta. Käytiin täälä meidän omalla klinikalla koska ensimmäisessä kontrollissa oli kaikki kunnossa ja lähetettiin kuvat vain ortopedille Espooseen joka soittikin parin tunnin sisällä että kaikki on kunnossa edelleenkin. Hänen puolestaan olisi saanut jo alkaa normaaliin elämään silloin mutta me mennään fyssarin kuntoutusohjeiden mukaan jotka on sinne 14 viikkoon saakka. 

Edelleen hihnassa mennään vähitellen liikuntaa lisäten ja erinäisiä jumppajuttuja päivittäin aina jotakin, niitäkin tulee ohjelmaan aina uusia viikkojen kuluessa. 

Tällä hetkellä saadaan kävellä  jo 40 minuuttia kerralla ja useamman kerran päivässä, ei ole vielä kertaakaan alkanut ontumaan tms. merkiksi että olisi liikaa rasitusta. Viime viikonloppuna siirryttiin käyttämään flexiä että saa pikkuisen enemmän tilaa liikkua. Nyt ei ole enää ainakaan tällä hetkellä liukasta niin on helpottanut huomattavasti Sylvin liikuttamista. 

Treenata ei mitään vielä (paitsi sitä jälkeä pitäisi alotella) koska täytyy välttää jalassa kovia voimia vielä koko kuntoutusohjelman ajan ja Sylvi kun treenatessa ei tee mitään silleen hitaasti harkiten niin ei oteta riskejä :D

Sylvillä oli juoksukin tuossa Helmikuun aikana ja todennnäkösesti sen takia sai sitten semmosen vuosisadan ripulin että nyt vasta on alkanut tasaantumaan viimesen viikon aikana. On ennenkin mennyt ihan sekaisin juoksujensa aikana. Saa nähdä tuleeko sille nyt valeraskaus tästä lähtien joka juoksujen jälkeen kun viime kerralla oli elämänsä ensimmäinen ja heti sai tulehduksenkin sitten. Viimeksi juoksut oli viime toukokuussa joten suunnilleen sen pitämää juoksuväliä tuo 8-9 kuukautta on ollut. 

Sylppy on ottanut itselleen erioikeuksia sairasloman aikana ja puikahtaa sängylle jo jopa kun olen itse paikalla :O

Shiro ei ainakaan vielä ole aloittanut juoksua Sylvin perään. Se oli eilen osteopaattisen hierojan JaanaKaisan hoidossa ja ottaa nyt muutamia päiviä rauhallisemmin ja käy vain rennoilla ravilenkeillä.

Shiro on jatkanut tokon liikkeiden osien treenaamista vähän kaikista luokista ja agilityjuttuja ollaan käyty noin joka toinen/kolmas viikko hömpöttämässä.

Rullan kanssa ollaan harjoteltu erikseen pitämistä ja tuomista. 

Pitämistä rullalla leikkien ja siitä taistellen ja kun se pitää hyvin ja taistelee siitä tulee irti-käsky ja palkka. En tiedä onko niillä harjotuksilla ollut vaikutusta vai onko tuomista tehty vain riittävästi toistoja mutta rulla on alkanut tulemaan siistimmin perille asti. 

Se kun on kyllä melkein aina tykännyt hakea ja tuoda mutta se viimenen hienosäätö on puuttunut koska siinä minun vieressä se on sitten heittänyt rullan minuun päin :P Enkä minä osaa sitä pitämistä ja luovuttamista opettaa kun Sylvillä on samassa asiassa haasteet noudon kohdalla. 

Tuomista ollaan harjoiteltu ensin vain rullaa heittelemällä ja sitten ollaan yhdessä viety rulla, palattu lähetyspaikkaan ja siitä hakemaan.

Nyt ollaan siinä vaiheessa että pitäsi mennä varmasti kovaa eteenpäin, alkaa ketjuttamaan rullan kaavaa ja ottaa se maalimieskin mukaan hommaan. Shiro tuntuu olevan ainakin joissakin asioissa semmonen että kun kaksi kertaa menee oikein on siirryttävä eteenpäin muuten se sanoo että plääh ei taas tätä tai sitten miettii että tässä menee varmaan jokin väärin kun sitä otetaan uudelleen  :D Sylvi kun on taas enemmän semmonen konetyyppinen joka tekee toistoja toistojen perään aina samalla tavalla.   

Shiro on jumpannut ahkerasti kun Sylvinkin kanssa ja se on jo pienessä ajassa pienellä jumppamäärällä kehittynyt huimasti niissä jutuissa. 

Aatukin pääsi hierontaan helmikuussa ja siitä on tullut virallinen sirpan-leikittäjä kun Sylvi on eristetty muusta laumasta. Aatu on lisäksi paras jumppahommissa, kun muut horjuu ja huojuu tasapainotellessaan niin Aatu pysyy :)

Shiro edestä ja Shiro sivulta

Eilen tuli täyteen neljä viikkoa Sylvin polvileikkauksesta. Tähän asti toipuminen on mennyt hirmu hienosti. Jalka on ollut käytössä alusta asti ja kahden viikon kohdalla kävimme Espoossa ensimmäisessä kontrollissa jossa kaikki oli hyvin. Seuraavan kontrollin voimme näin käydä täälä meillä päin. 

Kaksi ensimmäistä viikkoa koira kävi ulkona vain tarpeillaan ja sen jälkeen ollaan vähitellen lisätty liikuntaa niin että se kävelee nyt 10-20 minuuttia kerralla. Kahden viikon jälkeen se myös hierottiin. Kotona se on omassa tilassaan portin takana. 

Eilen käytiin Tampereella fyssarilla käsittelyssä ja hakemassa kuntoutussuunnitelma. Fyssaritäti oli yllättynyt ja tyytyväinen miten hyvin se jalkaansa jo käyttää. Keventää sitä jonkun verran mutta niin se tässä vaiheessa vielä saakin tehdä. Tiukka oli ja joku lukko rangassa käsitellessä.

Jonkun verran nestettä on ollut polvessa kahden viikon jälkeen ja sen jälkeen se on laseroitu sekä hierojan että fyssarin toimesta ja nyt nestettä ei ainakaan tällä hetkellä näytä olevan enää. Jos kuuden viikon kontrollissa sitä vielä on niin sitten tyhjennetään samalla kontrollireissulla. 

Sylvi ei ole oikein itse huomannut että se on leikattu ja sillä alkaa pikkuhiljaa olemaan aika tylsää, no kymmenen viikkoa jäljellä enää :P 

Shirokin kävi tammikuussa osteopaattisella hierojalla ja hierojalla ja oli paremmassa kunnossa kuin mitä on ollut.

Shiro on tokoillut pääasiassa alokas luokan liikkeiden osia ja agilityäkin käytiin peräti kahesti tammikuun aikana tekemässä esteistä pussia ja muutamilla esteillä tekniikkaa sekä lähtörutiineja. 

Pekopuolella meillä oli rakennusetsintätreenit joissa sirpa kävi vain tutustumassa uuteen paikkaan ja syömässä ihmisiltä siinä sivussa.

Ilmasun osalta ollaan tehty hakutreeneissä maalimiehillä maahanmenoa ja kotona erikseen rullan tuontia. Viimeksi alotettiin näytölle menotreenit ja siitä se ketjutus lähtee.  

Vuoteen 2014

Aattelin ensin etten alkaa kirjottelemaan mitään yhteenvetoja viime vuodesta mutta viime vuonna sen tein ja sitä oli hauska lukea nyt jälkeenpäin joten kirjotanpa kuitenkin.

Eli vuosi 2013 pähkinänkuoressa:

Tammikuussa Sylvin kanssa osallistuttiin suojelumaalimiehen vetämälle kurssille aiheena palkkaus/leikittäminen. Haussa keskityttiin haukkuilmaisun korjaamiseen ja lisäksi treenattiin tokoa sekä esineiden etsintää.
Aatu oli syönyt Synoquinia uutena nivelvalmisteena kuuden viikon aloituskuurin.
Aatu ja Sylvi hierottiin kerran.
Reissattiin ahkerasti Kiiminkiin Marjon luokse ja yhtenä lauantaina mukana tuotiin kahdeksanviikkoinen Shiro ja samalla alkoi viikon talviloma. Sittemmin ehkä jopa enemmänkin Sirpaksi kutsuttu pentu kotiutui nopeasti ja viikossa koirat näyttivät jo kovasti samalta laumalta. Shiron kanssa haettiin elämään rytmiä ja opeteltiin omaa nimeä, luoksetuloa ja luopumista. Se tuntui purevan kaikista koiristani kaikkein eniten käsiä ja jalkoja (todennäköisesti aika kultaa muistot), saalisti mitä lelua vaan ja taisteli päälle. Sylvin kurinpitoon se vastasi välittömästi takaisin ja leikkiviä aikuisia koiria seurasi haukkuen.
Shirolle hankittiin uusia kokemuksia yksinolosta, vierailuista eri paikoissa, ihmisistä, koirista, alustoista, autoilusta, ulkoilemisesta eri paikoissa, pyörien+kävelijöiden ohittamisesta sekä erilaisista äänistä. Kaikkiin ja kaikkeen se suhtautui rennosti.

Helmikuussa Sylvin kanssa jatkettiin kaikkensa antamista haukkuilmaisun korjaamiseksi ja treenattiin tokoa sekä esineiden etsintää lumihangesta.
Sylvi hierottiin kerran.
Shiron kanssa käytiin Oulussa suurimman osan sisaruksista kanssa ensimmäisillä rokotuksilla ja valloitettiin eläinlääkäriasema pentupainilla. Hankittiin pennulle lisää uusia kokemuksia ihmisistä ja koirista sekä erilaisista paikoista ja alustoista. Opeteltiin tärkeitä taitoja.

Maaliskuussa Sylvi ja Aatu hierottiin molemmat kerran. Aatun kunto näytti siltä että Synoquin tekee sille hyvää.
Aatu täytti 11 vuotta.
Shiro kävi toisilla rokotuksillansa ja lääkäritäti ei tunnistanut toista aussiksi.
Sylvin kanssa jatkettiin haukkuilmaisutreenejä erilaisilla harjoituksilla, tokossa ketjutettiin alokas luokkaa koevalmiiksi ja alettiin muistelemaan mitä jäljestys on makkaruudun merkeissä.
Shiroa raahattiin mukana kokouksissa, talkoissa, tokokisoissa ja kaupungin keskustassa. Hankittiin lisää kokemuksia ihmisistä, koirista, yksin ja porukassa lenkkeilystä sekä äänistä. Tehtiin ensimmäiset makkararuudut ja esinereagoinnit sekä harjoiteltiin tokon alkeita. Opeteltiin myös haukkumaan lelulle ja purkille. Pääasiassa leikittiin ja aivopestiin työntekoon.
Shiro alkoi ensin pöhisemään omilla nurkilla vastaantulijoille ja varsinkin perässätuleville ihmisille ja koirille. Herkkuja syöden niitä ei huomannutkaan aluksi. Vähän myöhemmin haukkui kovasti muille elollisille paikasta riippumatta.

Huhtikuussa osallistuttiin Sylvin kanssa Niina Pullin ja Virpi Niemisen vetämälle pelastuskoirakoulutusviikonlopulle. Totesin että kaikki mitä minä voin sen haukkuilmaisun eteen tehdä on tehty ja päätin vaihtaa sen rullailmaisuun. Aloitettiin rullaketjun osien treenaminen erikseen. Aloitettiin myös jälkitreenit ja tehtiin haastetta esineiden etsintään. Tokossa treenattiin kohti toukokuun koetta.
Sylvi täytti 5 vuotta ja kävi kerran osteopaattisella hierojalla.
Aatu pääsi etsimään esineitä ja jäljestämään.
Shiro oli kutakuinkin vaihtanut kaikki hampaansa ja kävi tokotreeneissä, haki esineitä reagointiharjoituksilla ja hajunhakuharjoituksilla sekä aloitti jälkitreenit pellolla/nurmella. Hakutreeneissä aloitettiin makkararinkeily ja agilityäkin leikittiin.

Toukokuussa tokoiltiin ja jäljestettiin sekä Sylvin että Shiron kanssa ja hakutreenit jatkuivat viikottain.
Sylvin kanssa tehtiin tokokisoissa ALO1 tulos pistein 196. Suoritettiin myös BH koe hyväksytysti.
Sylvi teki rullaketjun ensimmäisen kerran kokonaan ilman maalimiestä. Maalimiehen kanssa tehtiin vain näytölle menoa.
Sylvin juoksu alkoi ja loppui miltei yhtä nopeasti.
Shiro kävi osteopaattisella hierojalla toteamassa kaiken olevan kunnossa ja juoksi silmänsä johonkin tikkuun saaden silmätippakuurin ja melkein kiinni muurautuneen silmän.

Kesäkuussa jatkui toko, jälki ja haku molempien paimenten osalta. 
Shiro jatkoi maailmaan tutustumista edelleen ja rakennettiin luottamusta vieraisiin ihmisiin, tähän mennessä oli selvillä että se ei ole kaikkien kaveri heti.
Shiro juoksi matalaan ja suht ohueen rautatolppaan pahannäköisesti toisen takajalkansa jota hoidettiin kylmällä ja levolla.
Aavesilmät kokoontui kuun lopussa ja päästiin ihmettelemään lampaita.

Heinäkuussa treenattiin tavalliseen tapaan tokoa ja jälkeä.
Tehtiin noin viikon kesälomareissu Sylvin, Shiron, Viivin, Pedon, Leon ja Hilkan kanssa.
Sylvillä oli elämänsä ensimmäinen valeraskaus ja maitorauhastulehdus johon se sai antibioottikuurin.

Kuva: Hilkka Keisala

Kuva: Hilkka Keisala

Elokuussa Sylvi treenasi tokoa, jälkeä ja hakua. Esineillä alettiin harjoittelemaan ohjauksia.
Sylvi hierottiin kerran ja Aatu kahdesti.
Shiro kävi toko, agility ja hakutreeneissä sekä jäljesteli. Oltiin myös turisteilemassa agilitykilpailuissa.

Syyskuussa Shiro oli mukana viikon vaelluksella Lapissa.
Sylvi ja Shiro hierottiin kerran ja ne treenasivat tokoa ja jälkeä sekä hakua. Esineillä jatkettin ohjausharjoituksia.
Sylvin kanssa tehtiin paljon ja usein rullatreeniä ja oltiin siinä pisteessä että kenttätreeninä pistoin oli koko ketju käytössä.
Shirolla oli ensimmäinen juoksu.

Lokakuussa Sylvin kanssa oltiin Pelastuskoiraliiton jälkikokeessa joka ei kuitenkaan mennyt hyväksytyksi koska maalimiehen löytyessä oli kädessäni esineitä liian vähän nostettuna.
Tokon, haun ja jäljen treenaus jatkui ja Shiro teki lisäksi agilityä jonkun verran.
Kaikki koirat hierottiin kerran.
Shiron kanssa osallistuttiin Vappu Alatalon hyppyseminaariin.

Marraskuussa Sylvi osallistui Kauhajoella match showhun ja teki samalla reissulla Minni-snautserin kanssa PR-työtä pelastuskoirailun eteen.
Treenattiin tokoa ja tehtiin viimeiset peltojälkitreenit vuodelle 2013 sekä Sylvin että Shiron kanssa.
Shiro hierottiin kahdesti ja Sylvi kerran, lisäksi molemmat kävivät osteopaattisella hierojalla.
Myös Sylvi vaihtoi nivelvalmisteensa Synoquiniin.
Shiro täytti 1 vuoden.

Joulukuussa käytiin Sylvin kanssa Espoon Eläinsairaalassa Räihän vastaanotolla arvioimassa polvien tilanne ja tarvitseeko ne leikkausta. Räihä oli sitä mieltä että oikea polvi varsinkaan ei ole tyytyväinen oloonsa ja tarvitsee leikkauksen. Leikkausajaksi sovittiin 8.1.2014.
Sylvi ja Shiro hierottiin, tokoiltiin jonkun verran ja pidettiin reilu tauko kaikesta tekemisestä joka jatkui seuraavankin vuoden puolelle.

Ja tässä aletaan sieltä tauolta pikkuhiljaa pikapuolin palaamaan.

Sylviltä löytyi tämmöisiä tavotteita vuodelle 2013: 

•Tehdään päätös kevääseen mennessä Sylvin ilmaisusta. Vaikka haukku on parantunut epäilen vahvasti tuleeko se riittämään. Rullaan olisi Sylvillä kaikki palikat ja taipumukset valmiina.

•Jos ilmaisu pysyy haukussa käydään syksyllä haun taidontarkistus, jos ilmaisu vaihtuu tuleva vuosi menee sitten siinä.

•Tehdään jäljen peruskoe valmiiksi ja jos se onnistuu koitetaan myös jäljen loppukoetta, ainakin toista osaa (päivä/pimeä)

•Tämä on nyt jo vähän huumoria mutta osallistutaan tokokokeeseen ja BH kokeeseen

•Lenkkeillään paljon ja pidetään hauskaa, käydään hieronnassa ja muilla hoitajilla ja selvitellään kuntoa.

Melkein kaikki tavoitteet siis täytettiin paitsi jälkikokeen hyväksytty suoritus jäi uupumaan, tuli asetettua riittävän matalat tavoitteet ilmeisesti :D

Sylvin polvi leikattiin viikko sitten ja sillä on edessä pitkä kuntoutus joten suurempia tavotteita harrastuspuolella en tälle vuodelle aseta. Tärkein tavoite on kuntoutua ilman suurempia takapakkeja ja saada jatkaa sen kanssa vielä harrastusuraa.
Toisenkin polven leikkaustarve kummittelee ja selviää sitten kun nähdään alkaako se vaivaamaan tämän ennen huonomman polven ollessa kunnossa.

Jos koira on loppuvuoden aikana siinä kunnossa että pystyy harrastelemaan enemmän korkataan tokon AVO luokka ja tehdään rullailmaisu valmiiksi. 
Jälkipuolella pelastuskoiraliiton loppukoe on seuraavana vuorossa koska sääntömuutoksien myötä sillä on peruskoe suoritettu. 

Sylviltä menee haun pelastuskoirakoetulokset vanhaksi alkukesästä joten ne täytyy suorittaa uudelleen + tämän vuoden alusta kaikille pakollinen viranomaistarkastus siihen päälle. Niiden suorittaminen riippuu kuitenkin paljon ilmasun etenemisestä joten jäävät todennäköisesti vuodelle 2015. 

Shirolle en löytänyt blogista mitään tavotteita mutta sen tavotteet on ollut suurinpiirtein kattava sosiaalistaminen ja aivopesu siihen että töiden tekeminen on hauskaa + pohjia kaikkiin tulevaisuuden lajeihin. 

En onnistunut sosiaalistamaan sitä riittävän kattavasti, siitä ei kasvanut jokapaikkaan helposti vietävää ja kaikkea ja kaikkia lunkisti ottavaa teinikoiraa mutta sen kanssa eletään mitä olen saanut aikaan. Sitävastoin siitä kasvoi minulle hieno ja kasvattava haaste Sylvin rinnalle jolta olen saanut kaiken ilmaiseksi. 

Aivopesu ja pohjien teko tulevaisuuden lajeihin on onnistunut kuitenkin, koira keskittyy töihinsä, sillä on hauskaa ja se odottaa tekemistä. 

2014 Shiro joutuu sitten alkaa treenaamaan kun Sylvi kuntoutuu :) 
Kokeissa ja kisoissa meitä ei nähdä mutta aletaan viemään lajeja varsinaisesti eteenpäin. 

Päätavoitteet on pekopuolella, haussa aletaan ilmaisun rakentaminen ja jäljellä jatketaan keväällä siihen mihin syksyllä jäätiin ja tämän vuoden aikana siirrytään pellolta/nurmelta metsään. 

Agilityä tehdään vasemmalla kädellä vastapainoksi maastohommiin ja toko menee samaan kastiin. 

Hankitaan edelleen uusia ja hyviä kokemuksia mutta nyt aletaan keskittymään lajeihin ja koira saa kasvaa ja kypsyä siinä mukana. 
Luustokuvat käydään ottamassa tämän vuoden aikana. 

Ihana Syksy!

Sylvillä kävi juoksut toukokuussa, nimenomaan kävi vain ja lähti melkein samointein poiskin. Taisi uusi narttu laumassa laittaa vähän järjestelmät sekaisin kun heinä-elokuussa sillä oli sitten elämänsä ensimmäinen valeraskaus. Ja sai kolmen viikon antibioottikuurin maitorauhastulehdukseen ja jotakin ihottumaakin oli mahassa, liekö sattumaa vai nisät kiusanneet sen verran että oli semmosen itelleen nuollut.  

Viimeisen viikon aikana ollaan pidetty Sylvin kanssa rullakuuri. Ketjutin homman takaperin ja nyt on ketju kokonaisuudessaan käytössä. Hitaasti hyvä tulee :P 

Muutamat treenit meni kokeillessa mikä on maalimiehellä paras tapa toimia. Kun otettiin ketjuun mukaan koiran lähetys maalimiehelle se tiesi sitä että vire nousi juostessa liian ylös ja korkea vire toi koiralle automaattisesti vanhan tavan toimia maalimiehellä eli haukkua. Sitten kun herneet kohtasivat ja rulla muistui loppuketju sujuu ihan kivasti.

Kokeiltiin täysin passiivista maalimiestä jolloin rulla maassa maalimiehen vieressä (yllytti vain haukkumaan lisää), rullan heittoa koiran menosuuntaan (tiputteli rullaa ennen lähtöä palautukseen) ja sitten paras tyyli tähän kohtaan oli se että maalimies pyöräyttää rullan ja koiran itsensä ympäri takaisin koiran tulosuuntaan eli keskilinjaa kohti. Ei jää miettimään ollenkaan mitä sillä rullalla tehtiinkään ja saadaan vanha haukkukaava rikottua. Tätä nyt otetaan ehkä semmonen sata toistoa niin ehkä kokeillaan onko uusi tyyli jo iskostunut selkärankaan :D .

Muuta ei olla pelastushommissa haun osalta juuri tehty kuin tuota rullaa, muutamat isommat etsintä-ja reagointitreenit suoralla palkalla vaihtelun ja virkistyksen vuoksi ja ennen rullan aloittamista tehtiin muutamat treenit pistoja ja risteilyä joita jatketaan sitten kun rulla on siinä vaiheessa että saadaan sen kautta tehtyä. 

Jälkeä ollaan tehty jonkun verran. Teemoina on ollut jäljillä esimerkiksi jäljen nostot, vanhat jäljet, tuoreet jäljet, teiden ylitykset, alustan vaihdot, esineiltä lähdöt, jäljellä pysyminen, kulmat ym. 

Esineitä ollaan etsiskelty esineruudun muodossa silloin tällöin, Sylvin kanssa ollaan välillä tehty ohjattavuutta siinäkin suikaletallauksilla ja esineinä vain omia leluja yleensä suikaleen takarajalla ja jos juoksee sinne minne lähetetään löytää lelun.

Tokossa avoimen luokan liikkeistä tehokuuriin joutaisi paikalla makuu, en tykkää Sylvin ilmeestä kun sen jätän. Se on liian huolestunut kun minä menen piiloon. Kaukoihin pitäisi lisätä etäisyyttä, noudon palautusta säätää ja luoksetulon stoppia reenata joskus. Hyppyyn olen jo esitellyt että seuraavaksi sinne istutaan ja sitten se hypätään vielä takaisinkin päin. Jäävissä on ollut varsinkin seisomisessa myös levottomuutta kun minä menen taakse joten jäävistä ollaan harjoiteltu vain sitä osaa että minä liikun eestaas ja koira pysyy asennossa. 

Kuva: Merja Fröberg

Kuva: Merja Fröberg

Kuva: Merja Fröberg

Shiro täyttää 24. päivä jo 10 kuukautta. Miten nopeasti aika meneekään. Viime viikon aikana se ehti aloittaa ensimmäiset juoksunsakin.

Olen jo tämän pienen yhteisen taipaleemme aikana oppinut siltä ihan hirveästi uusia asioita koirien kanssa elämisestä ja toimimisesta. Oppinut katsomaan maailmaa puolustuslasien läpi, että joillekin kaikki vieras elollinen on ensin vähintään epäilyttävää ja että jotkut reagoivat välittömästi ja puolustautuvat ennen kuin katsovat. Oppinut että täysin passiivinen ja välinpitämättömin ihminen on kaikkein vaarattomin. Oppinut että sitten kun vieras on todettu vaarattomaksi voi siihen ottaa kontaktia ja alkaa kaveriksi. Oppinut että sen jälkeen vasta kestää kontaktin oton vieraalta. Oppinut että jotkut vieraat vain ovat epäilyttävämpiä ja toisten kanssa voi alkaa kaveriksi melkein välittömästi. Oppinut että kaikki ihmiset eivät ymmärrä miksi koira käyttäytyy niinkuin se käyttäytyy. 

Ja puolustautumisella tarkoitetaan tässä nyt äänen käyttöä, ei olla kokeiltu uhata niin pitkälle ja katsoa pureeko se. Eikä kokeilla. 

Mutta kynnys reagoida kasvaa koko ajan. Yhä useammassa ja useammassa tilanteessa sen itseluottamus riittää tilanteen läpiviemiseksi. Ja kun sillä on joku työ, tehtävänä vaikka istuminen tai sivulla kulkeminen se keskittyy suuressa osassa tilanteita siihen tehtävään jos se on annettu riittävän ajoissa. 

Ja tietyt paikat on opittu hirmu kivoiksi paikoiksi niinkuin esimerkiksi treenihalli ja hakutreenit. 

Ja yhdessä meillä on huisin hauskaa. Tällä hetkellä paras palkka mitä sirpa tietää on kehut ja rapsutukset. Herkutkin kelpaa ja lelut kunhan on aina oikea moodi päällä.

Tehdään eri lajeihin pohjatyötä tekemällä paljon hauskaa ja riittävän helppoa että varmasti onnistuu. Uskon että kun se näin ja uusilla kokemuksilla saa itseluottamusta sen ei tarvitse enää reagoida niin herkästi.   

Hakutreeneissä Sirputtaja käy pääasiassa makkararingissä syömässä passiivisilta ihmisiltä. Se on hyvin oppinut sen kun on tehnyt jo aika pienestä asti. On rento ja sillä on hauskaa kun hömpöttää ihmiseltä toiselle herkuttelemaan. 

Muutaman kerran on tehty tutun ihmisen kanssa reagointiharjoitus nenän aukaisemiseksi. Viimeksi viime maanantaina. Maalimies kiven taakse piiloon ja koiran kanssa tuulen alapuolella kuljettiin noin 70 metrin matka. Kävi ensin tarkistamassa hajut jotka olivat jääneet edelliseltä koiralta ja maalimieheltä ja sitten sai kadonneesta kaverista hajun ja sinne painui tutkimaan ja istui maalimiehen sylissä kun itse ennätin paikalle.

Esineitä ollaan tehty ihan spontaaneina reagointeina tiputtamalla niitä matkan varrelle ja kulkemalla koiran kanssa ohi, kun se reagoi ja nostaa esineen on sitten hirmuisen hauskaa. 

Esineruudussa oli ensin mukana vähän katselemassa kun esineitä jätettiin sinne ja sitten joko heti tai autossa käynnin jälkeen lähetys etsimään. Viimeksi kun tehtiin otettiin ensimmäisen kerran niin että koira ei ollut enää mukana vaan esineet olivat valmiina lähellä piilossa ja koira töihin. Hyvin tiesi mitä oli tekemässä ja löysi esineen ja sitten vielä toisenkin. Esineiden etsimisestä Shiro tykkää. Esineitä lähtee tuomaan mutta täytyy erikseen saada oikein palautus kuosiin. 

Jälkeä tehdään nurmikolle tai pellolle vain vielä. Herkkua on alussa ja lopussa joka askeleella ja siinä välissä sitten joko pätkiä ettei ollenkaan tai sitten systemaattisesti harvennettuna. Kaarroksia ollaan tehty muttei kulmia vielä. 

Agilitytreeneissäkin ollaan käyty kiertämässä siivekkeitä ja sukeltamassa putkiin ja yllättäen pitämässä hauskaa :P . 

Tokossa on tehty hyvin alkeita että se olisi varmasti hauskaa tai vähintään mielekästä aina. Kaukojumppaa, maahanmenoja, pysähtymistä, paikalla makuuta ja perusasentoa. Ja ollaan matkan varrella tehty tunnaria, ohjatun alkeita ja metallikapulan hakua. Ja sitä noutoa kun tarvitaan muissa hommissakin. 

Se on laji jossa näkyisi eniten epäileväinen luonne ja todennäköisesti hyvinkin suuri ohjaajapehmeys. En viitsi siis sitä pilata heti :D

Kuva: Merja Fröberg

Kuva: Merja Fröberg

Kuva: Merja Fröberg

Kuva: Merja Fröberg

Kuva: Merja Fröberg

Kuva: Merja Fröberg

Shirokin on saanut  aloittaa hierojalla käynnit. Ihan pikkupentuna on kerran käynyt hierojan työhuoneessa tutustumassa ja nyt oli ensin häkissä katselemassa kun muut hierottiin, sitten pääsi itse siliteltäväksi ja heittäytyi melkein heti selällensä että näin ne muutkin teki. Ensimmäinen kerta oli enemmän tutustumista ja lyhyt pätkä. Seuraavalla kerralla jo hierottiin ja hienosti jaksoi pikkukoira makoilla paikoillansa. Ja onhan sielä jumissa paikat tuolla menolla. Muutamia lukkoja selän paikkeilla muistaakseni ja reidet ne kertovat että neidillä on tapana ponnahtaa suoraa ylöspäin niin korkealle kuin pääsee ;)

Syyskuun ensimmäisellä viikolla oli Shiro ainoana koirana mukana viettämässä laatuaikaa kun oltiin Lapissa vaeltamassa Ylläkseltä Olokselle. Kaksi yötä nukuttiin teltassa ja kaksi autiotuvissa. Pentu oli iltaisin ensimmäinen joka sammui ja hirvittävän reipas koko viikon. 

Shiro ja Shiron kaveri Qilla.
Kuva: Merja Fröberg

Sylvi ja Shiro kavereiden kanssa lenkillä.
Kuva: Merja Fröberg

Ja on se Aatukin vielä täällä pitämässä paimenkoirat järjestyksessä. Ja on se saanut jäljestääkin ja etsiä esineitä silloin tällöin. Ja olla hierottavana. Aatu elelee päivän kerrallaan ja sitten kun se näyttää että kivut on liian suuret päästetään se pois.